Sai kuin saikin: korrelatiivinen verbintoisto ja senlähirakenteet
La réduplication verbale corrélative V1 kuin V1=kin et les constructions apparentées en finnois
Résumé
Tarkastelemme esityksessämme korrelatiivista toistorakennetta V1 kuin V1=kin, jossa kaksi identtistäverbimuotoa rinnastetaan toisiinsa kuin-konjunktion ja -kin-liitteen avulla. Ekspressiiviseksiluonnehdittua rakennetta (Räsänen 2010) käytetään kuvaamaan tapahtumia, jotka toteutuvatpotentiaalisesti vastustavasta asiaintilasta huolimatta. Tämä vastavoima voi olla esimerkiksi fyysinen(1), episteeminen tai intersubjektiivinen.
1) Kerran katselin ikkunasta, kun harakka reuhtoi omen[a]puun oksassa riippuvaa isoa talipalloakaapatakseen sen itselleen kokonaan. Ja sai kuin saikin sen oksasta irti.
Tavoitteenamme on kuvata, minkälainen voimadynaaminen suhde ilmauksen merkitysrakenteestavoidaan tunnistaa (Talmy 1988) ja miten verbintoisto tuo ilmi modaalisen merkityksen. Lähestymmekysymyksiä analysoimalla tulkintakehystä, jonka ei-verbaaliset ainekset kuin ja -kin luovatverbimuodoille.
Tässä tarkoituksessa vertaamme V1 kuin V1=kin -rakennetta sille läheisiin V1 + V2=kin -rakenteisiin,joissa suhteutetaan toisiinsa kaksi verbimuotoa -kin-liitteen ja jonkin rinnastusaineksen avulla. Kysevoi olla esimerkiksi kahdesta, lähtökohtaisesti vastakkaisesta tapahtumasta (T1 ja T2), joiden välilleluodaan yhdenvertaistava korrelaatiosuhde: ’yhtä lailla T1 kuin T2-kin’ (2a) (ks. Duvallon 2021).Toisessa tapauksessa rinnastetaan verbimuodot, jotka esittävät kuvauksen jostakin prosessistakahdesta modaalisesti ja ajallisesti erillisestä perspektiivistä (2b). Kolmannessa lähirakenteessa samatapahtuma esitetään ensin neutraalisti ja sitten evaluoivasta näkökulmasta korostaen jonkinominaisuuden intensiteettiä (2c).
2a) Kutsumatta ko tultii, ni käskemättä lähetääkkii.
2b) Peli meni niin kuin pitikin.
2c) Taivas jo tähdessä tuikki, ja kumman kirkkaasti ne nyt tuikkivatkin tänä iltana.
Esitämme, että vertailurakenteiden tavoin V1 kuin V1=kin -rakenne konstruoi kaksi erilaistanäkökulmaa kuvattuun tilanteeseen verbien näennäisestä identtisyydestä huolimatta. Toisto itsessääntuottaa epäsymmetrian: jälkijäsen tuo ikonisesti merkitykseen jotakin lisää (Fischer 2011).Epäsymmetrian tulkintaa ohjaa -kin-liite, joka osoittaa vaihtoehtoisten tapahtumainkulkujen(’toisinkin olisi voinut käydä’) läsnäoloa merkitysrakenteessa. Toisin sanoen toiston luomasemanttinen kerrostuneisuus tulkitaan voimasuhteeksi, ja tähän perustuu V1 kuin V1=kin -rakenteenmodaalinen, tapahtumaa sen vaihtoehtoihin peilaava merkitys.
Lähteet
Duvallon, Outi. 2021. -kin-liitteen semantiikasta ja diskursiivisista tehtävistä. ESUKA – JEFUL 12:1.41–78.
Fischer, Olga. 2011. Cognitive iconic grounding of reduplication in language. In P. Michelucci,O. Fischer & C. Ljungberg (eds.), Semblance and Signification, 55–82. Amsterdam, JohnBenjamins.
Räsänen, Matti. 2010. Päivä päivältä enemmän ja enemmän. Suomen toistokonstruktioita. Helsinki:Helsingin yliopisto.
Talmy, Leonard. 1988. Force dynamics in language and cognition. Cognitive Science 12. 49–100.
1) Kerran katselin ikkunasta, kun harakka reuhtoi omen[a]puun oksassa riippuvaa isoa talipalloakaapatakseen sen itselleen kokonaan. Ja sai kuin saikin sen oksasta irti.
Tavoitteenamme on kuvata, minkälainen voimadynaaminen suhde ilmauksen merkitysrakenteestavoidaan tunnistaa (Talmy 1988) ja miten verbintoisto tuo ilmi modaalisen merkityksen. Lähestymmekysymyksiä analysoimalla tulkintakehystä, jonka ei-verbaaliset ainekset kuin ja -kin luovatverbimuodoille.
Tässä tarkoituksessa vertaamme V1 kuin V1=kin -rakennetta sille läheisiin V1 + V2=kin -rakenteisiin,joissa suhteutetaan toisiinsa kaksi verbimuotoa -kin-liitteen ja jonkin rinnastusaineksen avulla. Kysevoi olla esimerkiksi kahdesta, lähtökohtaisesti vastakkaisesta tapahtumasta (T1 ja T2), joiden välilleluodaan yhdenvertaistava korrelaatiosuhde: ’yhtä lailla T1 kuin T2-kin’ (2a) (ks. Duvallon 2021).Toisessa tapauksessa rinnastetaan verbimuodot, jotka esittävät kuvauksen jostakin prosessistakahdesta modaalisesti ja ajallisesti erillisestä perspektiivistä (2b). Kolmannessa lähirakenteessa samatapahtuma esitetään ensin neutraalisti ja sitten evaluoivasta näkökulmasta korostaen jonkinominaisuuden intensiteettiä (2c).
2a) Kutsumatta ko tultii, ni käskemättä lähetääkkii.
2b) Peli meni niin kuin pitikin.
2c) Taivas jo tähdessä tuikki, ja kumman kirkkaasti ne nyt tuikkivatkin tänä iltana.
Esitämme, että vertailurakenteiden tavoin V1 kuin V1=kin -rakenne konstruoi kaksi erilaistanäkökulmaa kuvattuun tilanteeseen verbien näennäisestä identtisyydestä huolimatta. Toisto itsessääntuottaa epäsymmetrian: jälkijäsen tuo ikonisesti merkitykseen jotakin lisää (Fischer 2011).Epäsymmetrian tulkintaa ohjaa -kin-liite, joka osoittaa vaihtoehtoisten tapahtumainkulkujen(’toisinkin olisi voinut käydä’) läsnäoloa merkitysrakenteessa. Toisin sanoen toiston luomasemanttinen kerrostuneisuus tulkitaan voimasuhteeksi, ja tähän perustuu V1 kuin V1=kin -rakenteenmodaalinen, tapahtumaa sen vaihtoehtoihin peilaava merkitys.
Lähteet
Duvallon, Outi. 2021. -kin-liitteen semantiikasta ja diskursiivisista tehtävistä. ESUKA – JEFUL 12:1.41–78.
Fischer, Olga. 2011. Cognitive iconic grounding of reduplication in language. In P. Michelucci,O. Fischer & C. Ljungberg (eds.), Semblance and Signification, 55–82. Amsterdam, JohnBenjamins.
Räsänen, Matti. 2010. Päivä päivältä enemmän ja enemmän. Suomen toistokonstruktioita. Helsinki:Helsingin yliopisto.
Talmy, Leonard. 1988. Force dynamics in language and cognition. Cognitive Science 12. 49–100.